Aarnilan blogi

Etäterapian mahdollisuudet

Tue, 31 Mar 2020 13:36:00 GMT

Koronavirusepidemia tyhjensi muutamassa päivässä oman – ja niin monen muun alalla työskentelevän – työkalenterin ja kuntoutuksen toteutus jäi ennalta suunnittelemattomalle tauolle. Kuinka pitkäksi aikaa, sitä ei tiedä vielä kukaan. Kontaktien minimointi on tärkeää viruksen tarttumisen ehkäisemiseksi, mutta kaikkien lasten kohdalla tauon pitäminen kuntoutuksessa ei kuitenkaan ole perusteltua.

Kela linjasi koronatilanteen myötä mahdollisuuden etäterapian toteutukselle. Samoin päätti Hämeenlinnan kaupunki. Kanta-Hämeen keskussairaala puolestaan ei hyväksy etäterapian toteutusta vaan kuntoutus tulee muuttuneessakin tilanteessa toteuttaa läsnäterapiana tai jättää kokonaan tauolle. Vaihtelua ohjeistuksessakin on siis jopa yhden kunnan sisällä.

Etäterapian toteutus on perusteltua, kun lapsen tilanne huomioiden se on tarkoituksenmukaista. Käytännössä tauon pitäminen ei silloin ole perusteltua, mutta esim. lapsen tai hänen perheenjäsenen kuulumisen riskiryhmään vuoksi läsnäterapian toteutus ei tule kysymykseen.

Etäterapiatilanteessa tulee aina olla lapsen lisäksi vanhempi tai joku muu lähi-ihminen, sillä lapsi ei itse voi olla vastuussa terapian toteutumisesta. Olen tällä hetkellä toteuttanut kuusi etäterapiatilannetta ja kaikista on jäänyt oikein positiivinen tunne. Vaikeavammaisten lasten kohdalla etäterapia on toteutettu vanhempien ohjaustilanteena esim. apuvälineen käyttöä tai kotona toteutettavaa päivittäistä fyysistä harjoittelua koskien. Vanhempi on tilanteessa toteuttanut harjoitteet yhdessä lapsen kanssa tai lasta ohjaten minun ohjatessa harjoitteiden toteutukseen sanallisesti tai nukella mallintaen.

Etäterapia ei suinkaan sovellu kaikille kuntoutujille. Useiden lasten kohdalla fysioterapeuttinen ohjaus vaatii konkreettisen omilla käsilläni toteutetun ohjaamisen. Monen lapsen kanssa odotammekin, että vallitseva tilanne jälleen normalisoituu ja voimme palata fysioterapian tuttuun toteutukseen. Kukaan ei vielä tiedä millä tavalla nämä keskeytykset tulevat kuntoutujiin vaikuttamaan, mutta selvää on, että turhaan heille ei ole kuntoutusta myönnetty.

Kirjoitus Etäterapian mahdollisuudet julkaistiin alunperin Aarnila .

Yksityinen ammatinharjoittaja – yksinäistä työtä?

Fri, 01 Feb 2019 11:18:00 GMT

Minulle on esitetty muutaman kerran kysymys, miksi haluan työskennellä yksin ammatinharjoittajana. Eikö yksin työskentely ole yksinäistä ja ehkä jopa hieman näkymätöntäkin puurtamista? Koin tärkeäksi itselleni vastata perusteellisesti tähän kysymykseen, miksi kuljen omanlaistani polkua. Ajan kuvaan kuuluvat toiminnan keskittäminen ja yritysostojen kautta valtakunnallisesti laajentuvat työyhteisöt. Kilpailutuksissa odotetaan samoja asioita yksin yrittäjiltä kuin suurilta firmoilta. Se toisinaan tuntuu hieman kohtuuttomaltakin. Näistä asioista huolimatta haluan tällä hetkellä toimia yksityisenä ammatinharjoittajana omassa toimitilassani. Vastustanko muutosta? En. Onko yhteistyön tekeminen minulle epämieluisaa tai vaikeaa? Ei sitten alkuunkaan, päinvastoin. Mistä sitten kiikastaa, että tahdon työskennellä valitsemallani tavalla?

Kohtaan joka viikko työssäni lasten vanhempia ja toisinaan heidän sisaruksiaan ja isovanhempiaankin. He saattavat seurata terapiatilanteen alusta loppuun ja harjoitteiden ohjaamisen lomassa keskustelemme lapsen kehityksestä ja tämän hetken harjoitteista ja tavoitteista. Lähiomaiset toisinaan myös toteuttavat tilanteessa ohjaamiani harjoitteita. Joskus keskustellessa edetään johonkin arjen haasteelliseen tilanteeseen, jonka helpottuminen saatetaan asettaa terapian tavoitteeksikin. Päiväkodissa toteutuvissa fysioterapiatilanteissa on usein avustaja tai ryhmäavustaja mukana, toisinaan lastenhoitaja tai erityislastentarhanopettaja osallistuu niihin. Tilanteissa käydään läpi lapsen päivittäistä avun tarvetta, apuvälineiden käyttöä tai erilaisia päivittäin toteutettavia harjoitteita, hyviä leikki- tai työskentelyasentoja, venyttelyitä. Päiväkotiryhmän muut lapset voivat joissakin tapauksissa osallistua terapiatilanteeseen leikin monipuolistumisen tai esimerkiksi todellisen jumppatilanteen aikaansaamiseksi. Joskus osallistun opiskelupaikan tai koululuokan liikuntatunnille. Esimerkiksi uimahallikäynnillä olen saanut osallistua liikunnanohjaajan järjestämään tilanteeseen asiakkaalleni soveltuvin osin.

Silloin kun lapsella tai nuorella ilmenee apuvälinetarpeita, suunnittelemme yhteistyössä apuvälineasiantuntijan sekä tarvittaessa sopivan apuvälineen maahantuojan kanssa ratkaisua löytääksemme tilanteeseen parhaiten soveltuvan apuvälineen. Saatan myös osallistua yksilöllisten tukien valmistukseen, jotta valmistusprosessissa voidaan vielä käydä läpi tarvittavat asiat tukien sopivuuden ja soveltuvuuden kannalta. Seurantatahojen osalta teen yhteistyötä niin perusterveydenhuollon, vammaispalvelun kuin erityissairaanhoidon kanssa. Lapsen tai nuoren tilanteesta riippuen osallistun poliklinikkakäynnille tai kuntoutuskeskusteluun, joissa tapaan lasta hoitavan lastenneurologin tai lääkärin ja fysioterapeutin sekä toisinaan myös toiminta- ja puheterapeutin, psykologin sekä kuntoutusohjaajan. Vammaispalvelun eri asiantuntijoiden kanssa olen myös toisinaan yhteydessä ja saatamme yhteistuumin tavata lasta hänen omassa toimintaympäristössään kotona, päiväkodissa tai koulussa. Mikäli lapsella toteutuu fysioterapian ohella kuntouttava toimintaterapia, puheterapia tai AAC-ohjaus, järjestämme kuntoutuskauden aikana tarvittaessa yhteistapaamisia, jotta kaikkien kuntoutusmuotojen kannalta olennaiset asiat tulevat huomioiduksi myös muissa terapiatilanteessa.

Edellä on kuvattu jokaviikkoista työnkuvaani fysioterapeuttina lasten eri toimintaympäristöissä. Näiden lisäksi kouluttaudun säännöllisesti, jotta kehityn ammattilaisena. Käyn myös säännöllisesti työnohjauksessa, josta tilanteen mukaan haen näkökulmia työni kehittämiseen tai keinoja konkreettisen haasteen suhteen jossakin tietyssä ammatillisessa tilanteessa. Kuulun Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistykseen, jota kautta pysyn tietoisena ajankohtaisista lastenneurologista kuntoutusta koskevista asioista, en pelkästään fysioterapeuttisesta näkökulmasta. Näiden lisäksi seuraan alan julkaisuja, osallistun aktiivisesti erilaisiin yhteistyötapaamisiin ja käyn lounastapaamisilla eri alojen kollegoiden kanssa.

Eli kysymykseen, teenkö töitäni yksin tai onko työni yksinäistä? Kaikkea muuta! Tietävätkö lasten lähi-ihmiset, mitä heidän lastensa kanssa harjoittelen? Ja siirtyvätkö asiat käytäntöön muissa kuin terapiatilanteessani toteutuvaksi? Kyllä, ehdottomasti! Tällä hetkellä työskentelen pääosin kahdestaan lapsen kanssa vain neljän asiakkaani kanssa. Kaksi heistä käy vastaanotollani ja kahden luona käyn päiväkodilla. Heidänkin kohdallaan yhteistyö vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa on säännöllistä ja jokainen kerta käymme vähintäänkin lyhyesti läpi, mitä olemme harjoitelleet tai sen, mihin asioihin olisi hyvä keskittyä arjessa motorisen kehityksen tukemisen kannalta. Joskus viestintä saattaa painottua reissuvihkoon tai iPadiin, jos varsinaiset kohtaamiset eivät terapia-aikojen vuoksi ole mahdollisia. Eli kenenkään lapsen kohdalla lähi-ihmiset eivät jää taustalle tai kohtaamatta.

Kirjoitus Yksityinen ammatinharjoittaja – yksinäistä työtä? julkaistiin alunperin Aarnila .

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sat, 22 Dec 2018 07:47:00 GMT

Toivotan kaikille asiakkailleni perheineen sekä yhteistyökumppaneille tunnelmallista ja rauhaisaa joulua sekä onnea tulevalle vuodelle!

Kirjoitus Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! julkaistiin alunperin Aarnila .

Aarnila 1v.

Mon, 03 Dec 2018 15:04:00 GMT

Huomenna on vuosi siitä, kun Aarnila avasi ovensa Aulangontiellä. Maanantaina 4.12.2017 ensimmäiset lapset saapuivat uusiin tiloihin fysioterapiakäynnille. Aika on kulunut nopeasti, mutta paljon on myös ehtinyt tapahtua.

Vuosi on sisältynyt niin opiskelijaohjausta, kursseille osallistumista ja vastaanottotilojen laittoa kuin valmistumisenkin. Maaliskuussa sain päätökseen yli vuoden jatkuneen opintokokonaisuuden ja valmistuin lasten tunnetaito-ohjaajaksi. Kaikki käymäni lyhyemmätkin kurssimuotoiset koulutukset ovat tukeneet ammatillista osaamistani ja vahvistaneet myös jo käytössäni olleita toimintatapoja. Aiheina muutaman päivän kursseilla ovat olleet vibraatio, paino- ja painetuotteet, jooga ja tietoisuustaidot (- koulutus, josta yksi jos toinen lapsi on tullut tietoiseksi kehonhallinnan ja hengityksen sekä aktiivisten venyttelyiden harjoittamisen kautta) sekä psykomotoriikka ja sen hyödyntäminen lasten fysioterapiassa.

Kouluttautuminen on keskeinen osa ammattilaisuuttani. Näin se on lähes poikkeuksetta myös muille lastenneurologisen kuntoutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille. Kouluttautumisen myötä on mahdollista pysytellä kiinni ajan hermolla ja saada aina lisää keinoja ja menetelmiä työskennellä lasten fysioterapeuttina. Koulutukset ovat myös loistava tilaisuus tutustua saman aiheen parissa työskenteleviin kollegoihin. Olen jo suunnitellut ensi vuoden koulutuksia, joten ammatillinen kasvu sen kuin jatkuu vuonna 2019.

Keväällä osallistuin jälleen Kelan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukseen ja lokakuun puolivälissä saapui tieto, että yksilöfysioterapian toteuttaminen jatkuu osaltani tuttuun tapaan myös 1.1.2019 alkavalla sopimuskaudella. Allasterapian osalta en ikäväkseni läpäissyt Kelan kilpailutusta. Kilpailutus ja siitä käyty julkinen keskustelu herättivät ajatuksissani hämmennystä ja käynnistivät sen myötä pohdiskelun, mitä minä todella haluan tehdä työkseni? Mihin haluan osaamiseni syventää tulevaisuudessa? Spontaani vastaukseni vain vahvistaa tämän hetkistä polkuani; lastenneurologinen kuntoutus on se fysioterapian osa-alue, johon kouluttautumiseni ja asiakasvirtani haluan jatkossakin suunnata. Eli sama tuttu meno tulee jatkumaan, eikä suurempia muutoksia ole tulossa työnkuvaani.

Kirjoitus Aarnila 1v. julkaistiin alunperin Aarnila .

Kanta-arkisto

Tue, 29 May 2018 13:41:00 GMT

Kirjoitus Kanta-arkisto julkaistiin alunperin Aarnila .

Luiska

Mon, 14 May 2018 05:53:00 GMT

Viime viikonloppuna Aarnilan Väinöntien puoleiselle sisäänkäynnille rakennettiin pyörätuoliluiska. Nyt sisäänkäynti on esteetön ja saapuminen vastaanotolle entistä helpompaa. Luiskan tasanne on 2,25 neliömetriä ja itse luiska 6m pitkä. Kaltevuus jää näin ollen tarpeeksi loivaksi, jolloin se on kevyt liikkua kelaamisen ja työntämisen kannalta.

Kirjoitus Luiska julkaistiin alunperin Aarnila .

Lasten tunnetaito-ohjaaja

Mon, 02 Apr 2018 17:15:00 GMT

Sain pääsiäisviikolla päätökseensä 14kk kestäneen Tampereen kesäyliopiston järjestämän Lasten tunnetaito-ohjaajakoulutuksen!

Koulutuksessa tavoitteenani oli vahvistaa omaa tunnekehotietouttani sekä tietopankkiani lasten tunteiden kohtaamiseen ja niiden käsittelyn tukemiseen. Kohtaan työssäni paljon erilaisia lapsia. Haluan olla tietoinen siitä, että osaan kohdata heidät lapsen omista lähtökohdista käsin. Tavoitteeni lasten fysioterapeuttina on olla turvallinen ja luotettava aikuinen. Tämä tarve korostuu entisestään, kun työstämme haasteellisia asioita pitkissäkin terapiaprosesseissa.

Lasten tunnetaito-ohjaajakoulutus sisälsi oman tunnekehoyhteyden vahvistamista sekä antoi eväitä lapsen tukemiseen tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. Kohdatuksi tuleminen oli eräs keskeisimmistä teemoista läpi koulutuksen. Tavoitteenani on tulevaisuudessa tarjota fysioterapiapalveluiden lisäksi lasten tunnetaitoryhmiä. Suunnitelmien työstäminen jatkuu vielä hetken. Ilmoitan ryhmien sisällöstä ja niiden toteutumisen ajankohdista täällä blogissani ja Facebookissa . Halu tukea lasten tunnetaitojen kehittymistä ja hyvää itsetuntoa elävät minussa vahvasti. Fysioterapiatilanteissakin nämä tulevat luonnollisesti huomioiduksi.

Tutustu myös blogitekstiin ryhmämme valmistumisesta.

http://tunnejataida.fi/tiedotteet/tampereen-ensimmaiset-lasten-tunnetaito-ohjaajat-valmistuivat/

Kirjoitus Lasten tunnetaito-ohjaaja julkaistiin alunperin Aarnila .

Työharjoittelu Aarnilassa

Thu, 29 Mar 2018 17:19:00 GMT

Opiskelijoiden ohjaaminen on aina tuntunut omalta ja lisäksi se tuo uutta näkökulmaa omaan työnkuvaan. Erityisen mieluisaa se on Tiian kaltaisen avoimen, tasapainoisen ja kaikin puolin mukavan ihmisen seurassa!

Kirjoitus Työharjoittelu Aarnilassa julkaistiin alunperin Aarnila .

Palapelibuumi

Wed, 24 Jan 2018 18:17:00 GMT

Viime viikkoina on tullut tehtyä tarrapalapeli jos toinen. Kuvassa on kaksi autopalapeliä, joista toinen on kahden ja toinen kolmen palan peli. Mustat reunat ohjaavat vaalean auton palojen kohdistamista. Palapelialustan ollessa tukevaa, repeämätöntä materiaalia, ne voi kiinnittää imukuppikoukuilla esimerkiksi oveen. Näin työskentelykorkeutta voi helposti säätää lapsen pituuden mukaan sopivaksi.

Kirjoitus Palapelibuumi julkaistiin alunperin Aarnila .

Legopöytä

Mon, 15 Jan 2018 18:51:00 GMT

Legopöytä voi motivoida muun muassa seisomatasapainon ja silmä-käsiyhteistyön harjoittamiseen.

Kirjoitus Legopöytä julkaistiin alunperin Aarnila .